Tässä artikkelissa selitämme yksinkertaisin termein, miten ruohonleikkureiden ja metsäkoneiden roottorit tasapainotetaan. Vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin ja annamme useita hyödyllisiä vinkkejä. Aloitetaan ymmärtämällä, mitä tärinä on, sen vaarat, mitä tasapainotus on, miksi se on tarpeen ja miten se voidaan tehdä itsenäisesti.
Roottorin tasapainotus on prosessi, jossa roottorin massajakaumaa säädetään roottorin pyörimisen aikana esiintyvien värähtelyjen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Oikein suoritettu tasapainotus pidentää mekanismin käyttöikää, vähentää melua ja tärinää sekä estää laakereiden ja muiden koneen osien ennenaikaisen kulumisen.
Multaajien ja niittokoneiden mekaanikot ja käyttäjät aliarvioivat usein lisääntynyttä tärinää; tärinällä voi kuitenkin olla vakavia kielteisiä seurauksia:
- Laitteiden lisääntynyt kuluminen. Jatkuva tärinä kiihdyttää mekaanisten komponenttien, kuten laakereiden, hammaspyörien ja muiden pyörivien osien kulumista. Tämä voi johtaa usein toistuviin korjauksiin ja uusimiseen, mikä lisää yleisiä käyttökustannuksia.
- Laakerit ja laakeripesät. Laakerit hajoavat usein, jolloin syntyy leikkiä, joka lisää tärinää. Laakerit on vaihdettava. Pikkujuttu, pari tuntia viikossa. Laakeripesät hajoavat, mikä edellyttää reikien kunnostamista. Jo tämä toimenpide edellyttää yksikön irrottamista, kuljetusta korjaamolle, roottorin purkamista, kunnostustyötä ja sen jälkeen asennusta. Olet varmasti samaa mieltä, tämä on jo epämiellyttävää.
- Halkeamat ja vuodot. Mulcherin tai niittokoneen runkoon muodostuu halkeamia. Geometrian rikkoutumisen vaara on olemassa. Lisääntynyt tärinä johtaa myös hydrauliikkajärjestelmän vuotoihin ja niistä aiheutuviin ongelmiin.
- Ruuviliitosten löysääminen. Ruuviliitokset löystyvät jatkuvasti, mikä voi aiheuttaa hätätilanteita.
- Tehoton energiankulutus. Epätasapainoiset roottorit vaativat enemmän energiaa pyörimiseen, mikä lisää polttoaineen kulutusta.
- Käyttäjän epämukavuus. Lisääntynyt tärinä voi aiheuttaa käyttäjälle epämukavuutta, huonontaa työolosuhteita ja lisätä väsymystä. Tämä voi myös lisätä käyttövirheiden riskiä.
- Hätätilanteiden riski. Tärinä voi johtaa kiinnikkeiden ja liitosten löystymiseen, mikä lisää hätätilanteiden riskiä erityisesti silloin, kun työskennellään nopeiden laitteiden, kuten multaajien ja ruohonleikkureiden kanssa.
- Tärinän siirtyminen traktoriin. Roottorin tärinä välittyy traktoriin, jossa on runsaasti pultteja ja erilaisia liitoksia. Moni asia voi rikkoutua ja irrota.
- Seisokkiaika. Ja lopulta laitteet pysähtyvät korjauksiin kesken työn.
Tunsin yrityksen, jonka mekaanikot aloittivat lähes joka aamu laakereiden vaihdon. He ostivat halvimmat laakerit ja vaihtoivat ne lähes päivittäin, koska kalliit laakerit hajosivat erittäin voimakkaan tärinän vuoksi yhtä nopeasti kuin halvatkin parissa päivässä. Olin järkyttynyt laitteiden kunnosta. Se ei ollut multaaja, vaan Frankensteiner-kappale, revitty ja hitsattu, joka oli vahvistettu joka puolelta kanavilla ja kulmilla, vain jotta se ei hajoaisi. Traktorissa oleva muovi virtasi aaltoina, ja kuljettajaparka jatkoi tärinää vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun hän oli noussut traktorista.
Miksei leikkuria voida tasapainottaa ilman dynaamiseen tasapainotukseen tarkoitettua kannettavaa laitetta tai tasapainotuskonetta? Kuulen usein: "Tasapainotan roottorin itse, kuten olen aina ennenkin tehnyt ilman mitään laitteita, vanhaa hyväksi havaittua menetelmää käyttäen. Laitan roottorin veitsien päälle, ja kun se putoaa alas raskaalla kärjellä, hitsaan päälle painon, kunnes se lakkaa pyörimästä!"
Kyllä, tämä menetelmä toimii hyvin staattinen epätasapaino. Roottorin staattinen epätasapaino ilmenee ilman sen pyörimistä, kun roottori kääntyy painovoiman vaikutuksesta raskaasti alaspäin. Tämäntyyppinen epätasapaino voidaan poistaa perinteisellä menetelmällä - asettamalla roottori vaakasuorille ohjaimille ja lisäämällä massaa vastapainoksi, kunnes se lakkaa pyörimästä. Tämä menetelmä on tehokas kapeissa roottoreissa, joiden halkaisija ylittää huomattavasti niiden pituuden, esimerkiksi jarrulevyissä, yksittäisissä hihnapyörissä ja hiomalaikoissa.
Pitkien roottoreiden, kuten niittokoneiden tai multaajien, tasapainottamisessa tämä menetelmä on kuitenkin tehoton. Tarkastellaan tilannetta, jossa raskas kohta on roottorin toisella puolella ylhäällä ja toisella puolella alhaalla. Staattisessa asennossa painovoimat tasapainottavat toisiaan, ja roottori pysyy liikkumattomana. Mutta heti kun roottori alkaa pyöriä, keskipakovoima vaikuttaa näihin pisteisiin vetäen niitä eri suuntiin ja aiheuttaen värähtelyä. Tällaista epätasapainoa, joka ilmenee vain pyörimisen aikana, kutsutaan **dynaamiseksi epätasapainoksi**, eikä sitä voida korjata staattisilla tasapainotusmenetelmillä.
Dynaamisen epätasapainon poistamiseksi tarvitaan kannettavia dynaamisen tasapainotuksen laitteita tai tasapainotuskoneita, joiden avulla epätasapainon sijainti voidaan tunnistaa tarkasti ja asentaa kompensointipainoja roottorin molempiin päihin sen neutraloimiseksi.
Siksi dynaamiseen tasapainotukseen tarkoitettujen erikoislaitteiden käyttö on välttämätön edellytys pitkien roottoreiden tärinän poistamiseksi.
Dynaaminen tasapainotusprosessi käyttämällä Balanset-1A Laite
- Tärinäanturit asennetaan roottorin päihin, mahdollisimman lähelle laakeriyksiköitä. Antureiden suuntauksen on oltava kohtisuorassa roottorin pyörimisakseliin nähden.
- Roottoriin tai hihnapyörään liimataan heijastava merkki.
- Kierroslukumittari asetetaan magneettijalustalle ja suunnataan siten, että sen lasersäde osuu heijastavaan merkkiin.
- Anturit liitetään Balanset-1A laite, joka puolestaan on liitetty kannettavaan tietokoneeseen.
- Käynnistetään erikoistunut tasapainotusohjelma.
- Ohjelmassa valitaan vaihtoehto tasapainottaminen kahdessa tasossa.
- Kalibrointipaino punnitaan, ja ohjelmaan syötetään tiedot sen painosta ja asennussäteestä.
- Roottori käynnistetään ja tärinän alkutaso mitataan.
- Kalibrointipaino asetetaan roottorin päälle ensimmäiselle tasolle (joka vastaa ensimmäisen anturin asennuksen puolta).
- Roottori käynnistetään uudelleen tärinän mittaamiseksi. On tärkeää, että värähtelyn tai vaiheen muutokset muodostavat vähintään 20%.
- Kalibrointipaino siirretään roottorin toiselle tasolle (joka vastaa toisen anturiasennuksen puolta) ja kolmas värähtelymittaus tehdään pyörimisen aikana.
- Ohjelma laskee, mikä paino ja missä kulmassa kompensointipainot on asennettava molempiin tasoihin. Kulma lasketaan roottorin pyörimissuunnassa kalibrointipainon sijainnista.
- Kalibrointipaino poistetaan.
- Kompensointipainot punnitaan.
- Kompensointipainot hitsataan laskettuihin paikkoihin.
- Roottori käynnistetään tasapainotustulosten tarkistamiseksi. Tarvittaessa, jos ohjelma osoittaa, että tarvitaan lisäkorjausta, lisätään lisäpainoja ja tasapainotus tarkistetaan uudelleen.
Hurraa, pyörivä leikkurimme on tasapainossa!
Mutta sitten sinusta tuli onnellinen omistaja niittokoneen tasapainotuslaite. Kytkit laitteen, toistit kaiken edellä kuvatulla tavalla, mutta tärinä ei vain vähentynyt, vaan se paheni entisestään! Miksi näin on?
Ihanteellisessa maailmassa kaikki tapahtuisi edellä kuvatulla tavalla. Mutta maailmamme ei valitettavasti ole täydellinen. Niin paljon, että tämä osa artikkelista on todennäköisesti suurin.
Tarkastellaan pääongelmia, joita syntyy pyörivän niittokoneen dynaamisen tasapainotuksen aikana.
Tasapainottaminen voi olla mahdotonta kolmesta syystä: mekanismin toimintahäiriöt, väärät tasapainotusolosuhteet ja laitteen käyttövirheet.
Mekanismin toimintahäiriöt haittaavat roottorin tasapainottamista
- Vaurioituneet laakerit, mukaan lukien kuluminen, ylikiristäminen, leikit tai istukan kuluminen.
- Akselin taivutus.
- Löysyyttä leikkurin kiinnityskohdissa, löystyneitä pultteja, löysyyttä etuverhon alueilla (lasku) tai työntöaisan rungossa, kun käytetään mulchereita.
- Roottori osuu rakenteen kiinteisiin osiin.
- Ruohonleikkurin rungossa on halkeamia.
- Tapaukset, joissa hiekkaa pääsee putken sisään, mikä voidaan havaita pyörittämällä roottoria useita kertoja ilman muutoksia. Tällöin värähtelyn vaihe ja taso muuttuvat.
Epäasianmukaiset tasapainotusolosuhteet
- Resonanssi roottorin pyörimistaajuudella ja löysät rakenneosat.
- Olosuhteiden muutokset tasapainotuksen aikana, kuten muutokset mekanismin massassa tai jäykkyydessä, tuen asettaminen leikkurin alle tai muutokset rakenteessa (elementtien poistaminen, kulmien lisääminen jäykkyyden lisäämiseksi).
- Epätasainen kierto. Roottorin on pyörittävä samalla taajuudella jokaisen käynnistyksen yhteydessä.
Laitteen käyttövirheet
- Virheellinen asennus tärinäanturit. Pinnan on oltava tasainen ja vapaa epäpuhtauksista, anturin on istuttava tiiviisti, magneetin on oltava tukevasti kiinnitetty, eikä anturi saa koskettaa mekanismin reunoja.
- Kierroslukumittarin siirtymä käytön aikana. On vältettävä kierroslukumittarin asennon muuttamista tasapainotuksen aikana.
- Painojen asennuskulman virheellinen laskeminen. Kulma mitataan koepainon asennuksesta roottorin pyörimissuuntaan, virhe tapahtuu usein, kun lasketaan asteita vastakkaiseen suuntaan.
- Riittämätön koepainon massa, kun painon massa osoittautuu riittämättömäksi.
- Takymetrin herkän elementin altistuminen. Tämä ongelma voi ilmetä tasapainotuksen aikana auringonvalossa tai kun kierroslukumittaria vastapäätä on kirkas valonlähde, mikä vaikuttaa mittausten tarkkuuteen.
Päätelmä
Niittokoneiden ja metsäkoneiden roottoreiden dynaaminen tasapainotus on monimutkainen prosessi, joka vaatii huomiota yksityiskohtiin ja erikoislaitteiden oikeaa käyttöä. Mekanismin toimintahäiriöt, vääränlaiset tasapainotusolosuhteet ja laitteen käyttövirheet voivat vaikeuttaa tasapainotusprosessia merkittävästi ja jopa tehdä siitä mahdottoman. Oikealla lähestymistavalla ja kaikkien tarvittavien menettelyjen noudattamisella on kuitenkin mahdollista poistaa tehokkaasti tärinä, pidentää laitteen käyttöikää, vähentää komponenttien kulumista ja parantaa koneen yleistä kuntoa. On tärkeää muistaa, että dynaaminen tasapainotus on investointi laitteiston pitkän aikavälin toimivuuteen ja luotettavuuteen.
0 Huomautuksia